Silti mulla oli haaveena ns. poikatyttönä luksuslaukku Hermesin tyyliin, mikä on itseasiassa edelleen mun unelmien laukku number one. Mä mietin tuolloin, että ehkäpä mä muutun vielä hieman naisellisemmaksi, jos saan jonain päivänä esikoisen, olen korkeintaan 35 tai valmistuttua muuttaisin ainakin työpukutumistani.
Viime syksystä asti aloin miettimään, että voisin pitää ajattomasta ja yksinkertaisesta pukeutumistyylistä, joka ehkäpä sopisi hieman maskuliiniselle naiselle. Myös kiinnostus liivit yhdistettynä kaulupaitaan tai trikoopaitaan kasvoi ja nykyisin tämä pukeutumistyyli toteutuu toisinaan. Keväällä tulikin hankittua hieman yksinkertaisia kotelomekkoja vaatekaappiin. Silti yhä mä kannoin sen koko prosessin aikana, jolloin elämäni oli vielä melko maskuliinista ennen kesän tuloa, ja ennen mun huhtikuussa alkavaa parisuhdetta Viljamiin. Arkeen kuului huppareita, neuleita ja Fred Perryn nauhalliset kengät. Mulle penkkiurheilu oli kova juttu, joka taas monelle tytölle tai naiselle ole niin mielenkiinoista. Mä en viihtynyt naisten kavereina, koska en pitänyt heitä erilaisten pettymysten jälkeen kovinkaan luottavina. Rehellisesti sanottuna mulla on nykyisin vain kaksi naispuolista kaveria ja enemmän kuin kaksi miespuolista kaveria. Olen onnellinen tähän tulokseen, sillä oloni on vapautunut. Pyrin kuitenkin tulemaan toimeen työelämässä ja harrastuksissa sekä koulussa erilaisten ihmisten kanssa.
Kevään aikana parisuhteen myötä mä koin melkoisen muutoksen oman persoonan suhteen. Musta alkoi tulla naisellisempi, tunteellisempi ja enemmän muodista kiinnostuva. Voin silti yhä olla ilman meikkiä vapaasti ja kulkea verkkareissa, kuten aikaisemmin oli tapana vetäistä rennosti golleget jalkaan, ja huppari tai neule päälle. Vaikka pyrin elämään itseäni varten, tulee toisinaan pukeuduttua eri tavalla omaa kumppania varten.
Mä en juurikaan ennen jaksanut meikata ripsaria ja huulirasvaa pidemmälle, mutta nykyisin saatan meikata hieman enemmän.
Mitän kermaakakkua en edelleenkään ole valmis pukemaan esim. jonain päivänä naimisiin mennessäni. Kapealinjainen tai A-linjainen, mutta silti melko kapea puku olisi ehkäpä se mun unelma. Aika tietenkin näyttää, että mitä oikeasti haluan ehkäpä jonain päivänä. Yksin asia tulee ehkä tuskin koskaan muuttuman, on puvun väri. Nimittäin en oman makuni mukaan siedä valkoista pukua ollenkaan. Väreinä olen ajatellut joko punaista tai musta, mutta myös tumman sinisen vivahde voisi esiintyä tulevassa hääpuvussani. Mulle jopa hääkimppu on aika turha homma. Voisin joko jättää kokonaan pois tai laittaa ruusukkeen käteeni ja senkin väreinä edellämainitut värit. Edes huntua tai tiaraa en koskaan pukisi.
Kuvat: googlen kuvahaku, Hermes
google kuvahaku, musta a-linjainen hääpuku
Kiva kuulla että olet nyt enemmän sinut naiseutesi kanssa : ) toisaalta et kyllä tarvitsekaan mitään liikoja röyhelöitä tai meikkiä olet söpö muutenkin. Sellainen ajaton tyyli tosiaan voisi pukea sua. Meikkaat sitten vain niin että korostat parhaita piirteitäsi ; )
VastaaPoistaMä meikkaan kyl joka pv, mutta toisinaan edelleenkin vain ripsarilla.
VastaaPoistaEhkä juhlimaan mentäessä sit enemmän. ;D